Muitakin kuin kirppisostoksia on olemassa!

Kyllä! Minäkin Brutuksesi!

Ostan myös uutta jos en kirppareilta löydä. Yleensä teen alkuun kirppiskierroksen jos jotain on tarve saada, mutta jos huono tuuri käy, suuntaan kaupoille. Ei uuden ostamisesta samanlaista mielihyvää saa kuin kunnon kirpparilöydöistä ja mielessään miettii että miten paljon tälläkin summalla olisi kirppiskamaa saanut. Pihikin olen siis, paha minä.

Ulkovaatteissa pidän kyllä aika tiukkaa linjausta ja käytettyä ostan äärimmäisen harvoin. Johtuen siitä, että esimerkiksi Oskulle en oikein osaa luottaa jonkun toisen kuluttamaa vaatetta, poika on sen verran hiomakone kyntäessään että jo valmiiksi kulutetut vaatteet olisivat pian puhki, poikki ja pinossa.

Murekkeelle löytyi Kampin Bobosta nämä Lennen vk-housut.

Mutsi, eiiiiiiiiiiiiii!!! (no ei sitten väkisin)

Oskun kevätpipo osa X, Name It.

Kevätpipo osa Y, Citymarket!

Murekkeen kevätpipo, kuin myös osa X, Benetton.

Ja osa YX, Name It.

IRTI! Olikohan pinkki ihan täysosuma väriltään, mitähäh?

Huit hait.

Hyvä romukirja,

Jokseenkin tympeä torstai ei paljon kirpparireissullakaan kääntynyt paremmaksi. Kun jaksaisi pitää mielessä että huomenna on perjantai ja viikonloppu edessä, niin ehkä tulisi lohdullisempi olo. Lapsilla on omat uhmansa käynnissä ja tuntuu että se uhmaikä on tarttuva tauti ja meikäläinenkin saanut siitä tartunnan.

Tätä kirjoittaessani Osku osoittaa sentään jonkinlaisia älyllisiä piirteitä, ihmettelin miksi se toi minulle paidan ja pyysi auttamaan laittamisessa housuiksi jalkaansa. Nostettiin äsken parvekkeelta potkuauto ja sehän paljaan persuuksen palelluttaisi, siksipä lähin rätti hätiin ja potkuttelu saa jatkua ilman pelkoa ns. alijäähtyneistä munista.

Ei kai sitä tyhjin käsin silti kotiuduttu. Suloinen pehmopupu ja body Murekkeelle, isille löytyi tiiliskiviä ohjelmoinnista, jotka toimivat kokonsa puolesta myös kätevinä ovistoppareina.

Maanantai seuraa toistaan.

Piipahdettiin Oliverissa ja otettiin vastaan sylikaupalla ebay-ostoksia! Lunta on sadellut koko päivän, talviseen ilmaan kaon kevätvaatteiden esittely sopiikin kuin nyrkki silmään?

Kävin lauantaina noutamassa oskulle fleecehaalarin tämän kaksiosaisen huutislöydön alle. Malli, kuten aina, vastahakoinen.

Kukahan arvaa mamman suosikkivärin :P (mummilaan matkalla eilen)

Kivan vihreä toppi löytyi minulle...

Tämä oli vähän huonoa kokoa mutta ainakin lyhentämällä siitä saa Oskulle paidan joka selittää paljon!

Terkut Irlannista!

Oskulle kiva huppari...

Ja toinenkin!

Postipoika kolkutti ja toi Murekkeelle kevääksi toppapussin tilalle rattaisiin tälläisen fleecepussukan, aivan mainio.

Oskulle saapui samalla rytinällä ViikViik-hattu ja lapaset!

Tässä pipa testikappaleen päässä koska Osku on päikkäreillä.

Naistenpäivän aattona.

Meidän isillä on kauhea dilemma kun naistenpäivä on sunnuntaina ja kukat pitäisi kai ostaa etukäteen. Kerran hän nimittäin piilotti ruusut kaappiin odottamaan sunnuntaista juhlaa jo perjantaina ja olivathan ne aika surullinen näky juhlapäivän aamuna.

Totesin että kirpparireissu riittänee. Kauppareissun ohessa käytiin siis myöskin Malmin Pöytäparkissa, tällä kertaa sai vähän paremmin tonkia ja koluta kun mies vahti lapsia.

Tuunasin Oskulle hatun. Hattu myös kirppikseltä, sai nyt itseensä ViikViikin. Osku... ei arvostanut. Tämä hutiloiva ompelutyyli on tasokkainta tekstiilityötä mitä minulta voi odottaa.

Yleensä näitä Tomppa Traktori-figuureja näkee kirppareilla melkoiseen riistohintaan. Tämä komistus maksoi vain 4e.

Se sai liittyä näihin kaveruksiin jotka olivat aika kova löytö pienellä hinnalla joskus syksyllä, 2.50e/persoona.

Mureke sai Tintun fleecehupparin. Näyttää vähän munkin kaavulta. 5e oli tällä ihastuksella hintaa.

Tulihan sieltä hymykin. Tämän kanssa sopii ihanasti Maailman Ihanin Myssy.

Tämä kaunotar ei voinut enää jäädä hyllyyn. Tämän saa ystävän tytär. En siis aio kasvattaa omia lapsiani sukupuolettomasti!

Oskulle löytyi huppari...

Ja fleecetakki, vähän reilu, eli syksyä odottamaan.

Lohtushoppailua.

Dear diary,

Sen verran eilinen kirpparireissu jäi harmittamaan, että tänään ex tempore suuntasimme Rekolaan Villa Lyhtyyn. Tekosyylläkin, piti hakea koiranruokaa Hiekkaharjusta ja nehän ovat Ihan Samalla Suunnalla!

Käytiin poikkeuksellisesti myös Rekolan taviskirpparilla. Aika tunkkainen mesta ja suht yrmeä palvelu. Mutta tulipahan käytyä sielläkin, yleensä olen vaan epätoivoisesti roikkunut ovenkahvassa kun ko. mesta on ollut suljettuna.

Saatiin muuten hivelevä kommentti teinipojalta kun kotimatkalla sahattiin rattaiden ja koiranruokasäkin kanssa koulun pihan ohi; "mäkin haluan tollaiset kärryt!" - onhan ne näppärät kyllä, mutta että ihan teinitkin ihastelevat, se oli uutta!

Menopelit jotka kelpaisivat nuoremmallekin! Kuvitelkaa repun tilalle 15kg koiranruokasäkki ja rattaiden takana seisova mukelo sen päälle. Päässä alkoi soida "on meillä hauska täti, tuo täti speissilö, kun täti menee minne vaan on näky komia!"

Oi voi, oma vauvakin täyttää kuukauden kuluttua vuoden ja minivaateajat ovat ohi. Onneksi ystävä saa tässä kuussa maitokakkaajan, ja minä käytän sitä tekosyynä hiplata pieniä vaatteita. Osa tarttuu näemmä mukaankin.

Raktorikin löytyi.

Ja yhteensointuvat sortsit iso- ja pikkuveljelle.

Näitähän me ei tarvita, mutta ehkä ensi talveksi on hyvä olla hätävaratoppahousut.

Harmi ettei näiden lapasten väri ole yhtä loistava kuvassa kuin luonnossa. Tipunkeltainen paitakin on murekkeelle.

Tässähän on meidän isi. Aina huokailee kun me muut hassataan kaikki hillot!

Ja tästä vähän älyä päähän vauvalle, fiksuuskirja siis.

Fantsuu, Kantsuun! (not)

Keskiviikon kunniaksi päätin että lähdettäisiin katsastamaan joku uusi kirppis. Hetken pohdittuani päädyin sitten Kannelmäen asemalla olevaan Aino-kirppikseen. Ajattelin että juna-aseman vieressä olevalle kirpparille olisi kätevä piipahtaa. Näin kyllä olikin. Paikan hintataso kyllä pyöritti silmiä, mm. kulahtanut henkkamaukan paita, vauvakokoa, 4e. Suurimmassa osassa tavaroita en oikein ottanut selvää oliko myyjien tarkoitus päästä niistä eroon vai vaan tuulettaa poissa omista kaapeistaan hetkellisesti, eli korkea hintataso olikin vain keino pitää kiinnostuneet poissa. Voisi kai siteerata vanhaa sanontaa, ei se ole hullu joka pyytää vaan se joka maksaa... Mutta kohtuus kaikessa kuitenkin. Tuli elävästi mieleen eräällä kirpparilla näkemäni haalari, jonka molemmat polvet oli aivan selvästi vedetty saksilla tai veitsellä puhki sisävuorta myöten 10cm pituudelta (ei siis normaalia kulumaa vaan ihan muuta), hintaa tällä komeudella oli 12e ja lapussa kehotus "polvet paikattava!" - no shit, Sherlock?

No. löytyi sieltäkin jotain, ja ainakin poispääsy oli helppoa kun junat kulkivat ihan kulman takaa. Huis pois, toista kertaa en varmaan tänne enää lähde.

Miina ja Manu hommissa.

Ihan mukiinmenevä neule hintaansa nähden (1e)

Kiva lentsikkakuosinen paita Oskulle.

Osku poseeraamassa tuunatussa ViikViik-paidassaan.

Tämä ebay-ostos saapui tänään. Silmäsuoja mukeloille. Oskuhan vihaa hiusten pesua, mutta ikävä kyllä kutrit on pestävä säännöllisesti. Tämän ostin kokeeksi, maksoi postikuluineen edin verran, eli 3e.

Nähtäväksi sitten jää, tuleeko suurempi huuto pesusta ilman suojusta vai sen kanssa. Ainakaan ensituttavuus ei ollut kovin sopuisa.

Maaliskuun mietteitä.

Maaliskuu alkoi sunnuntaina kauniilla valolla. Maanantaina tuunattiin ebaysta ostetuilla silityskuvilla kirppikseltä löytynyt ihanan raitaisa paita. Kovin peittäviä eivät kuvat - ymmärrettävästi - ole. Tarkoituksena onkin muut kuvat ommella paikka-tyylillä vaatteisiin, eli silittää ensin valkoiselle kankaalle ja sitten vasta vaatteeseen. Mutta Oskua ei haitannut läpikuultava väri, paita oli iloinen yllätys.